Marski Challenge 11.7.2015

Kisaan lähtivät tällä kertaa Johanna ja Harri. Harri oli toista kertaa mukana hakemassa lisää kisakokemusta syksyn kisoja varten. Hyvissä ajoin oli käyty varusteneuvottelut ja viimeiset vinkit läpi. Maksimissaan 30 litran vaihtolaatikko coasteering/melontapaikalle aiheutti pientä päänvaivaa kamojen mahtumisen kanssa. Kisapaikalla ajoissa ja materiaalin kimppuun.

Lopen kisasta oli reitin osalta kovat odotukset, olihan paikka tuttu viime vuotisesta Marskista ja Harrille maastopyöräilystä Poronpolulla. Kartat lupailivat jo hyvää reittiä ja tarjosivat isompia ja pienempiä reitinvalintavaihtoehtoja. Pullaute-kartat eivät ole ikinä olleet Johannan lemppareita suurpiirteisyydellään, eikä tämäkään kerta tuonut muutosta tilanteeseen. Mutta kyllä niillä kisan läpi pääsisi.

Ennen lähtöä jännitys oli käsin kosketeltavissa, ainakin Harrin tärisevät kädet olivat tästä todiste sykkeen noustessa. Päällimmäisenä tuntui olevan se, milloin saa laittaa gps-lähettimen päälle, onneksi Johanna piti huolen ettei sitä tarvinnut enempää miettiä. Reittisuunnittelu meni Johannan kokemuksella ja samalla päätimme, että Johanna ottaa suunnistusvastuun kaikilla osuuksilla. Melontaan olisi molemmilla omat kartat. Prologin startatessa Johanna veti auki paperirullan ja sen jälkeen koko lauma lähti kuin varpusparvi, kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Tai siltä se ainakin tuntui Harrin seuratessa Johannaa ja katsoessa epäuskoisena, kun valtaosa muista kilpailijoista lähti vastakkaiseen suuntaa.  Peilikuvakartta aiheutti useammille joukkueille enemmänkin päänvaivaa.

Kuvassa seka- ja naistensarjan tilanne minuutti prologin startin jälkeen.

Rajavillit sai unelmastartin, vetäessä porukkaa pyöräilyn nelosrastille asti. Rastia päätettiin yrittää jalkaisin ja hylkäsimme pyörät mäen alle. Suuntasimme suoraan kivelle, jolle rasti oli merkitty, mutta rastia ei löytynyt. Hetkinen tuli porukalla haravoitua lähiympäristöä ja muita kiviä, ennen kuin saatiin tarpeeksemme etsiskelystä ja lähdettiin jatkamaan matkaa. Kisan jälkeen kuulimme, että (loppu)osa oli löytänyt rastin väärästä paikasta, joten tuo rasti hylättiin tuloksista. Tähän etsiskelyyn meni juuri sen verran aikaa, että meidän hyvä johto hupeni olemattomiin ja jatkettiin lähes tasoissa muiden joukkueiden kanssa matkaa. Seuraavat rastit matkalta ja vaihtoalueelle.

Vaihtoalueella patjoihin ilmaa coasteeringia varten ja vesille. Osuudelle pääsimme lähtemään toisena. Mukavan saarikikkailun olivat järjestäjät tehneet. Patjailemaan pääsi kunnon pätkiä ja välissä oli mahdollista jalkautua saaria pitkin matkaa taittamaan. Kartta kulki mukana aluksi vaatteiden sisällä ettei häviä, mutta kartanluku oli hieman vaikeaa. Loppumatkan kartta oli tiukasti lukijan ja patjan välissä, mikä helpotti rasteille suunnistamista huomattavasti. Rastit osuivat, käsiä ja hartioita hapotti, jalat uhkailivat krampeilla. Osuus läpi ei niin helposti ja takaisin pyörän satulaan.

Parin pyörärastin kautta ensimmäiselle questille. Tehtävänä oli ampua puhallusputkella tölkkejä rivistä alas. Viidestä tölkistä kolme putosi, eli matka kävi maastopyörillä kahdelle sakkokierrokselle pump track -henkiselle crossiradalle. Sieltä jatkettiin kaikista läntisimmälle rastille, jossa odotti pitkä suunnistusosuus.

Harrin tyylinäyte puhallusputkella ampumisesta Johannan kerätessä lisää ammuksia pöydältä. Kuva: Marski Challenge

Suunnistuksen rastipisteisiin oli mukavasti saatu hieman haastetta. Kahdeksikon mallisen juoksuosuuden toista puolikasta lähtiessa Johannan muista poikkeava reittivalinta hämmästytti rastivalvojan, joka tiedustelikin useampaan otteeseen mihin olimme menossa. Samoin yllätimme toisessa päässä rastivalvojan, kun tulimme eri suunnasta kuin muut. Reitissä itsessään ei ollut mitään vikaa, mutta toinen reitti oli suositumpi kartan perusteella. Siinä ei kuitenkaan näkynyt, että rannassa kulki alueen ulkoilureittejä. Isoin moka koko kisassa oli oikeastaan se, ettei tsekattu karttoja ristiin. Pyöräkartassa näkyi enemmän polkuja kuin juoksukartassa samalta alueelta ja sama toisinpäin. Tosin kaikki nekään polut eivät olleet ihan oikealla paikalla kartalla. Se huomattiin kun lähdettiin juoksusuunnistuksesta jatkamaan eteenpäin pyörällä.

Pitkälle päästiin kisaa hyvässä kelissä, mutta matkalla kohti seuraavaa questia taivas repesi ja satoi kaatamalla vettä niskaan. Kura lensi ja hiekkatie tulvi hetken aikaa, mutta nopeasti kuuro meni ohi ja siirryttiin täysin kuivalle alueelle lähelle rastia. Pyörät työnnettiin mukaan quest-mäelle, kuten ohjeissa oli. Tehtävänä köysilaskeutuminen, jota Harri pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan. Molemmat suorittivat tehtävän onnistuneesti. Pari pyörärastia ja vaihtoalueelle uudemman kerran.

Tällä kertaa matkaa lähdettiin jatkamaan kajakilla. Hienoista hilpeyttä omassa porukassa herätti ajoittain hyvin syvällä kyntävä keula, kun paikkoja arvottiin ohjaustaidon perusteella. Muutama hyvä kaislikko oli välissä ykköselle mennessä ja juuri ennen ojan suuta juututtiin kunnolla kiinni, ja työnnettiin pätkän matkaa paattia. Kolmosrastilta tullessa oli juuri joku porukka lahden pohjassa työntämässä kajakkia järveen, olivat ilmeisesti ottaneet kantopätkän reitinvalinnaksi. Hulluja. Suunnassa pysyttiin, rastit leimattiin ja päästiin takaisin vaihtoalueelle.

Viimeistä kertaa vaihtoalueelta lähtiessä, maalin jo häämöttäessä saattoi kuulla jo shampanjakorkkien poksahtelevan, ei vaan se olikin Harrin juomapullon korkki joka paukahti pyörän runkoa vasten auki. Vaihtoalueella lisätty vissy ei sietänyt ravistelua vaan päästi paineet pois. Viimeiset pyörärastit ja se iki-ihana rumpurasti jälleen viimeisenä. Maaliin leimattiin ajassa 6h 32min, matkaa kertyi 54km. Suoritus riitti tänään sekasarjan sijalle 4.

Maali näkyvissä! Kuva: Marski Challenge

Hyvä ruoka, vielä parempi mieli!

Kisasivut

-Johanna & Harri